Vuosiloman Kertyminen
Laskuri

Lomaraha maksetaan yleensä ennen loman alkua tai lomapalkan yhteydessä. Maksuajankohta voi vaihdella työpaikkakohtaisesti ja riippuu usein työehtosopimuksesta.

Tavallisesti lomaraha on 50 % lomapalkasta. Esimerkiksi jos lomapalkkasi on 2 000 €, saat 1 000 € lomarahaa. Joillakin aloilla laskutapa voi poiketa tästä.

Lomaraha maksetaan rahana palkkatilin yhteydessä. Joissakin tapauksissa työntekijän kanssa voidaan sopia, että lomaraha korvataan ylimääräisillä vapaapäivillä.

Lomaltapaluuraha maksetaan yleensä työntekijän palattua töihin vuosiloman jälkeen. Se ei ole lakisääteinen, vaan perustuu työehtosopimukseen tai paikallisiin sopimuksiin.

KVTES:n (Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus) mukaan lomaraha maksetaan yleensä elokuun palkanmaksun yhteydessä. Käytännöissä voi olla eroja kunnittain.

Vuosilomalaki (162/2005) on Suomen laki, joka takaa työntekijöille vähimmäismäärän vuosilomaa. Sen tavoitteena on turvata työntekijöiden oikeus lepoon ja palautumiseen. Laki määrittelee, kuinka paljon lomaa kertyy, millä perusteilla ja milloin loma on pidettävä.

Yleensä vuosilomaa kertyy 2 arkipäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta ensimmäisenä lomanmääräytymisvuonna (1.4.–31.3). Toisesta työsuhdevuodesta alkaen lomapäiviä kertyy 2,5 arkipäivää kuukaudessa.

Lomanmääräytymisvuosi tarkoittaa ajanjaksoa 1.4.–31.3., jonka aikana ansaitut lomat pidetään seuraavana lomakautena (2.5.–30.9.). Työsuhteen pituus ja työpanos lomanmääräytymisvuonna vaikuttavat lomaoikeuteen.

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kuukausi, jonka aikana työntekijä työskentelee vähintään 14 päivää tai, jos tämä ehto ei täyty, vähintään 35 tuntia.

Talviloma kertyy samalla tavoin kuin kesäloma, perustuen työsuhteen kestoon ja lomanmääräytymiskuukausiin. Talviloma on se osa vuosilomasta, jota ei pidetä kesälomakaudella (2.5.–30.9.).

Laske täysien lomanmääräytymiskuukausien määrä (kuukaudet, joissa työskentelet vähintään 14 päivää tai 35 tuntia). Kertomalla nämä kuukaudet lomapäivien ansaintasäännön mukaisella määrällä (yleensä 2 tai 2,5 pv/kk), saat kokonaislomapäiväsi.

14 päivän sääntö koskee vakituisessa, säännöllisessä työsuhteessa olevia. Jos työpäiviä ei kerry 14:ää kuukaudessa, käytetään 35 tunnin sääntöä, joka soveltuu etenkin osa-aikatyöntekijöihin.

Lomapalkka määräytyy ansaittujen lomapäivien perusteella ja riippuu työsopimuksesta, työehtosopimuksesta ja työaikamuodosta. Yleensä lomapalkka on keskimääräinen päiväpalkka kerrottuna lomapäivien määrällä.

Jos työsuhde päättyy ennen loman pitämistä, lomapäivät maksetaan rahana (lomakorvaus). Lomia ei yleensä voi menettää, ellei kyseessä ole poikkeuksellinen tilanne (esim. sopimusrikkomus).

Pitämättömät lomat rahana tarkoittavat lomapäivien korvaamista rahana työsuhteen päättyessä tai jos lomia ei ehditty käyttää. Lomakorvaus lasketaan kuten vuosilomapalkka, käyttäen keskipäiväpalkkaan perustuvaa laskentakaavaa

Lomakorvaus lasketaan samanlaisesti kuin vuosilomapalkka: kuukausipalkkaisille jakaja on yleensä 25, tuntipalkkaisille keskipäiväpalkka kerrotaan lomapäivien määrällä .

Jos työsuhde päättyy tai työntekijällä ei kerry lomaoikeutta, lomakorvaus on 9 % (alle vuoden työsuhteissa) tai 11,5 % (yli vuoden työsuhteissa) edellisen lomanmääräytymisvuoden palkasta

Lomakorvaus maksetaan työsuhteen päättyessä osana loppupalkkaa tai viimeistään lomakauden jälkeen

Kyllä. Tämä laskuri laskee pitämättömien lomapäivien rahallisen arvon, perustuen antamiisi tietoihin, oli kyseessä kuukausi- tai tuntipalkka.

Perussäännöt ovat samat (2 tai 2,5 pv/kk), mutta julkisella sektorilla työehtosopimukset voivat antaa oikeuden jopa kolmeen lomapäivään kuukaudessa pitkäaikaisille työntekijöille. Myös lomakauden pituudessa ja siirto-oikeuksissa voi olla eroja.

Monilla aloilla TES voi mahdollistaa parempia lomakertymiä, pidempiä lomia vanhemmille työntekijöille tai erityissääntöjä esimerkiksi sairauslomien osalta.

Julkisella sektorilla on usein ns. portaittain nouseva lomaoikeus: alle 1 vuoden jälkeen 2 pv/kk, yli 1 vuoden jälkeen 2,5 pv/kk ja yli 15 vuoden jälkeen jopa 3 pv/kk.

KVTES on kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus, joka säätelee kunta-alan työntekijöiden työsuhteita. Se määrittelee muun muassa lomat, lomarahan maksun ja työajat.

Jos sairausloma johtuu työntekijästä riippumattomasta syystä, ensimmäiset 75 kalenteripäivää vuodessa lasketaan lomakertymään. Pidemmissä poissaoloissa lomien kertyminen voi katketa.

Kyllä, useimmiten lomaa kertyy ensimmäiseltä 156 arkipäivältä äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaasta. Tämän jälkeen lomakertymä päättyy.

Määräaikaisissa työsuhteissa lomaa kertyy samalla periaatteella kuin vakituisissa. Lomakorvaus maksetaan yleensä työsuhteen päättyessä, jos lomaa ei ole pidetty.

Pääsääntöisesti vuosiloma tulee pitää lomakauden aikana. Osa lomasta voidaan sopimuksesta siirtää, mutta tämä vaatii työnantajan ja työntekijän yhteisymmärryksen.

Äitiysloma alkaa yleensä 30–50 arkipäivää ennen lapsen laskettua syntymäaikaa. Laskurin avulla voit syöttää lasketun ajan ja saat tarkan aloituspäivän.

- Vuosilomapäivä: Jokainen ansaittu lomapäivä lomanmääräytymisvuoden aikana.
- Lomakausi: Aika, jolloin vuosilomat yleensä pidetään (2.5.–30.9.).
- Lomaraha: Yleinen lisäetu, joka maksetaan, kun työntekijä pitää lomaa (ei aina lakisääteinen).
- Lomapalkka: Palkka, joka maksetaan loman aikana ansaituilta päiviltä.

Viranomaisten sivustot kuten Finlex, Kela ja Työsuojelu tarjoavat ajantasaista ja luotettavaa tietoa vuosilomalain soveltamisesta.

Kyllä, joillain liitoilla ja viranomaisilla on omat laskurinsa (esim. PAM, TEHY, Superliitto), mutta myös tämä sivusto tarjoaa kattavan ja luotettavan laskurin.

Vuodessa on keskimäärin noin 252 työpäivää, kun otetaan huomioon viikonloput ja arkipyhät. Tarkka määrä vaihtelee kalenterivuoden mukaan.

Kuukaudessa on keskimäärin noin 21 työpäivää. Tarkka luku riippuu kuukauden pituudesta ja mahdollisista pyhäpäivistä.

Helmikuussa on normaalisti 28 päivää, mutta karkausvuonna (yleensä joka neljäs vuosi) siinä on 29 päivää.